Vasili (Ville) Jefiminpoika Jekunen

Kauppias Pihlajavedellä.

Syntyisin: Uhtuan kylä, Uhtua, Vienan Karjala, Venäjä.

Syntymä / Birth / Рождение:

Uhtuan ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1886: Ukhta Orthodox Parish, metrics books, Births year 1886: Ухта православный приход, метрические книги, рождений 1886 г.:

Nro 16 -. Synt. 13.03.1886, kast. 27.04.1886. Vasilij. Vanhemmat: Uhtuan kylän talonpoika Jefim Nikiforov Mitrofanov ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Darja Trifanova, molemmat uskonnoltaan ortodokseja. Kummit: Uhtuan kylästä talonpoika Vasilij Nikiforov Mitrofanov ja talonpojan leski Matrona Trifanova Rodionova.

[https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QS7-99CH-Z9S7-T?i=686&...]

Syntymäaika 13.03.1886 on vanhaa ajanlaskua. Uuden ajanlaskun mukainen syntymäaika on 26.03.1886. Suomessa tiedossa ollut syntymäaika on 24.03.1886.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Vasili Mitrofanov ja Darja Afanasjeva vihittiin Uhtualla v. 1911.

Kuolema / Death / Смерт:

Vasili Jekunen kuoli Pihlajavedellä 31.10.1953.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Vasili Jekunen syntyi Uhtualla maanviljelijä- ja kauppiasperheeseen ortodokseilla käytössä olleen vanhan ajanlaskun mukaan 13.3.1886 ja uuden ajanlaskun eli nykyään yleisesti käytössä olevan kalenterin mukaan 25.3.1886. [1] Ero Suomessa tiedossa olleeseen syntymäaikaan 24.3.1886 johtunee papin laskuvirheestä.

Kiertokoulun käytyään 1898—1914 hän oli puotipoikana ja kauppa-apulaisena kauppias Simo Saarenpuulla Alavieskassa, Timo Popoffilla Jämsässä, S. Biminoffilla Riihimäellä, Ville Ipatoffilla Merikarvialla sekä Aleks Varpasaarella Vaskivedellä. Hän oleskeli myös Murmanskissa vuosina 1915—22 [2]. Vuonna 1911 hän avioitui uhtualaisen Daria Afanasjeva-Penttisen kanssa ja he rakensivat talon Uhtuan kylälle. Darian elämäntarinaa vuonna 1973 tehdyn haastattelun muodossa voi lukea hänen profiilistaan. Daria ja Vasili olivat pikkuserkukset ja molemmat sukua Uhtuan tunnetuille runonlaulajille. [3, 4]

Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kokoajalle Elias Lönnrotille Uhtuan alue oli ollut rikas kalevalaisten runojen kehto, ja hän olikin Uhtualla kolmeen otteeseen: viidennellä runonkeruumatkallaan 21.-23.4.1834, kuudennella matkallaan 26.-28.4.1835 ja seitsemännellä matkallaan Cajanin kanssa 3.-25.11.1836. [5, 6] Kuudennella runonkeruumatkallaan 1835 hän laulatti Uhtualla etevää laulajaa Varahvontta Jamasta eli Sirkeistä [7], joka on sekä Darian että Vasilin isoisoisä. Suomalaisen valokuvauksen pioneeri I. K. Inha puolestaan kävi vuonna 1894 Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtualla, ja kuvasi mm. Varahvontan poikia Paavoa ja Rihvoa [7, 8]. Rihvo eli nuorempi veljeksistä on Vasilin isoisä ja Darian isosetä, ja Paavo on isosetä sekä Darialle että Vasilille. Neuvostoaikana vuonna 1963 Uhtuan nimi muutettiin Kalevalaksi Lönnrotin Kalevalan mukaan.

1920-luvun alussa bolševikkien noustua valtaan vallankumouksen jälkeen Vasili ja Daria joutuivat jättämään Uhtuan. Venäläistämistoimet kohdistuivat Uhtuallekin, paikalla oli levottomuuksia ja asuminen ja elinkeinojen harjoittaminen kävi hankalaksi. [3, 4]

Uhtualta lähdön jälkeen Jekuset asuivat muutaman vuoden mm. Virroilla ja Ähtärissä, joissa heillä oli myös sukulaisia. Pihlajavedellä perhe asui ensin vuokralla räätäli Mäkisen talossa, jossa Mäkinen myös teki kauppaa. Mäkisen talo oli aivan tulevan Jekusen kaupan naapurissa. Mäkiseltä he muuttivat Kolehman rakennukseen, jota kutsuttiin Koivulaksi. Kolehman emäntä pyysi Jekusia Kolehman mummun seuraksi, koska häneltä oli mies kuollut ja tyhjiä huoneita oli kaksi. [3, 4]

Jekusen kauppa Pihlajavedellä

Vuonna 1928 Vasili ja Daria ostivat tontin Pihlajavedeltä Sompin tilalta ja alkoivat rakentaa kauppapaikkaa. Paikka sijaitsi ja sijaitsee edelleen lähes vastapäätä entistä Pihlajaveden kunnantaloa, entisen Pihlajaveden kansakoulun, nykyisen kotiseutumuseon viereisellä tontilla. Jekusen kaupan toiminta käynnistyi vuonna 1930. Kaupasta tuli pian tärkeä kauppapaikka ja tapaamiskeskus Pihlajavedellä.

Pihlajaveden kunta eli tuolloin kukostustaan. Kirkonkylän mutkan seutuvilla oli kolme kauppaa, siis kaksi kauppaa Jekusen kaupan lisäksi. Mutkassa palveli myös Jekusen kaupan pitämä kioski.

Kaupassa kävi asiakkaita kaukaakin, kuten järven toiselta puolelta, Sällinkylältä ja jopa Alavudelta saakka. Pitkänmatkalaiset kutsuttiin tuvan puolelle ja tarjottiin kahvit. Aleksi Ilmoniemi kertoi seuraavan tarinan: hän toimi nuorena poikana soutajana perheelleen kauppareissulla. Vasili otti heidät erittäin lämpimästi vastaan ja huomioi kaikki vieraat vanhoista lapsiin. Kun tavaroita vietiin veneeseen, Vasili oli heitä saattamassa ja antoi soutajapojalle vielä limsapullon käteen, jotta tämä jaksaa soutaa kotiin.

Vasili teki paljon kauppaa myös markkinoilla erityisesti kaupan alkuaikoina. Etenkin kankaat olivat suosittu myyntiartikkeli. Markkinoita oli mm. Killinkoskella, Ähtärissä, Inhan tehtaiden läheisyydessä. Kuorma-auto oli usein kulkuvälineenä. Kangaskauppa oli isossa roolissa myös ennen kauppapaikan valmistumista Pihlajavedelle. Kauppaa tehtiin tuolloin mm. Ähtäristä ja Inhasta käsin, missä Vasili ja Daria asustivat ennen Pihlajavedelle muuttoa.

Käynnit tukkureilla oli oleellinen osa kaupantekoa. Tampereelta hankittiin mm. kankaita ja kenkiä. Kenkäkeskus Oy oli yksi näistä tukkureista. Kerran Vasili osti kerralla mittavan määrän naisten kenkiä Tampereelta. Kaikki meni kaupaksi. Vaasassa tukkureita olivat mm. Lassila&Tikanoja, Tiilikainen ja Seppänen. Ähtärin Myllymäellä Kauppiaiden Keskinäinen Oy oli tärkeä kumppani. Sieltä ostettiin kahvit, sokerit, jauhot ja sekatavarat.

Kaupanteossa Vasili Jekusella oli käytössä muistikirja, jota hän säilytti lompakkoonsa kiinnitettynä kuminauhalla. Paketissa oli molemmin puolin lompakon kokoiset kovat pahvit. Tässä muistikirjassa Vasili piti kirjaa velallisten nimistä ja velkasummista.

Postinjakelu oli yksi kaupan palveluista. Postit jaettiin taloihin ja kerättiin lähetettävät kirjeet ja paketit. Postinkantaja haki postit kaupalta ja toisaalta vei lähetettävät kirjeet ja paketit rautatieasemalle. Kaikki tapahtui yhteistyössä. Myös talon lapset auttoivat tarvittaessa jakelutehtävissä kirkolla.

Kauppaan tuli myös paljon kirjeitse tilauksia ja pyyntöjä. Silakoita tilattiin kohteliailla kirjeillä kaukaakin. Kirje Säynätsalosta kertoo kahvin säännöstelyajoista. Siinä kohteliaasti pitkän tarinan jälkeen pyydettiin lähettämään kahvia Muurameen, kun siellä oli kuulemma joku erityistilaisuus, missä kahvia haluttiin tarjota.

Vasili oli hyvin yritteliäs. Kerran kun hän oli järven takana Sammaliston talossa, sieltä piti viedä härkä teurastettavaksi järven yli asemalle. Kukaan ei kuitenkaan heikoille kevätjäille uskaltanut lähteä. Veljensä Pekan kanssa Vasili lähti viemään härkää järven yli. He onnistuivat siinä ja tekivät hyviä kauppoja aseman päässä kuljetuksestaan saamistaan palkkioista.

Kylällä kokoontui ns. taksoituslautakunta Jekusen kauppaa vastapäätä kunnantalolla säännöllisin väliajoin. Jäseniä oli ympäri pitäjää. Lautakunnan jäsenet olivat useampiakin päiviä kylällä ja pitivät lähitaloissa taksoitusajan kortteeria. He yöpyivät mm. räätäli Mäkisen talossa. Jekusen kaupassa he asioivat päivittäin.

Jekusen kauppaan soitettiin säännöllisesti myös virallisia puheluita ja Vasili ja toimivat sanansaattajina mm. palvelukseenastumiskutsujen suhteen. Niin ikään suruviestien välittäminen yhdessä papin kanssa oli äärimmäisen raskas tehtävä. Yksi surullisimpia oli mm. suruviestin vienti Matti Leponiemelle, jonka ainut poika oli n. 30 vuoden iässä kaatunut. Leponiemen tila siirtyi myöhemmin vieraiden hallintaan suvun tarinan päätyttyä.

Toinen surullinen tarina on Alfred Puromäestä, joka mm. teki vuosia halkoja Sällinrannassa. Hän menetti talvisodassa kaikki kolme poikaansa. Vain tytär jäi taloon. Yrjö Jekunen teki hänen kuoltuaan muistokirjoituksen Keurussanomiin. Tytär sai tietää muistokirjoituksesta vasta 90-luvulla, kun se tuli puheeksi Yrjön nähtyä tämän tyttären sattumalta. Afredin hauta on vanhalla hautausmaalla.

1935 Vasili ja Daria ostivat myös Naaramäen tilan Kalle Naaralalta. Tila sijaitsee Sällinkylän pohjoispuolella. Matkaa Naaramäelle oli vettä tai jäätä pitkin 9 km ja tietä pitkin yli 20 kilometirä. Naaramäkeä asuttiin pääosin kesäaikaan, mutta ympäri vuotta sinne tehtiin huolto ja tavarakuljetusreissuja. Naaramäessä oli kesäisin koko muu perhe paitsi Vasili, joka ei ehtinyt, koska piti kauppaa kirkonkylässä. Yksi lapsi oli Vasililla aina mukana kauppa.apulaisena ja kaupan vahtina, kun Vasili oli muualla kuten makasiinissa hakemassa tavaroita. Naaramäestä tuotettiin kaupalle maataloustuotteita. Talon pojat Yrjö ja Aleksanteri valmistivat tupakkaa Naaramäessä ja Jekusen kaupassa myytäväksi. Daria piti myös pienkauppaa Naaramäessä. Naaramäen tilaa Jekuset pitivät aktiivisesti vuodet 1935-1953. Tilanpito hiipui Vasilin kuoltua sydänkohtaukseen vuonna 1953 67-vuotiaana.

Kirkonkylän mutkassa kunnantalon kohdalla olleen kioskin ylläpito jatkui aina 1950-luvun loppuun saakka. Vasilin lapsista Irja oli viimeinen kioskinpitäjä. Jekusen kaupan toiminta päättyi 1950-60 -lukujen vaihteessa. Kaupparakennus on nykyisin (2019) vapaa-ajan asuntona. [4]

Sirkeisen veljekset Paavo (vas.) ja Rihvo runonlaulannassa Uhtualla vuonna 1894 K. I. Inhan kuvaamana. Paavo on Daria ja Vasili Jekuselle isosetä, ja Rihvo on Darian isosetä ja Vasilin isoisä. Veljesten isä oli Kalevala-laulaja Varahvontta Sirkeinen. Public Domain.
Linkit kuvatekstissä mainittujen runonlaulajien Geni-profiileihin:

• Paavo Sirkeinen
• Rihvo Sirkeinen
• Varahvontta Sirkeinen.

Vasili ja Daria Jekusen hauta Pihlajaveden vanhalla hautausmaalla. Kuva: Inkeri Siltala 2016.

Viitteet

[1] Uhtuan ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1886: Ukhta Orthodox Parish, metrics books, Births year 1886: Ухта православный приход, метрические книги, рождений 1886 г.: https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QS7-99CH-Z9S7-T?i=686&...

[2] Irja Rämä: Uhtuan Mitrofanov-sukua koskevaa aineistoa, Karjalan sivistysseura, Sampo-tietokanta

[3] Reino Niinimäki: Darja Jekusen haastattelu 1973. Julkaistu Aisapuu-lehdessä 4/2000; sivu 1, sivu 2, sivu 3, sivu 4.

[4] Ilari Kotimäki: Tavataan Jekusen kaupalla. Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 112 toukokuu 2019.

[5] Wikipedia: Elias Lönnrot

[6] Juminkeko: Vienan runokylät, Runonkeruu Uhtualla.

[7] Uhtua, Karjalan sivistysseura, Sampo-tietokanta

[8] Wikipedia: I. K. Inha.

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Uhtuan paikkakuntaprojekti
• Pihlajaveden paikkakuntaprojekti

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 170. viikkoprofiili (10.03.2019-16.03.2019) ja Pihlajaveden kyläpuun 27. viikkoprofiili (01.07.2019-07.07.2019).