Lasse Antero Lehtinen

Lasse Lehtinen

Lasse Antero Lehtinen (s. 23. tammikuuta 1947 Kotka) on suomalainen poliitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän toimi SDP:n kansanedustajana (1972–1983), europarlamentaarikkona (2004–2009) ja Kuopion kaupunginvaltuutettuna 1969–1980

Koulutus ja uran alkuvaiheet

Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa,[3] missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Hän valmistui ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1965. Lehtinen jatkoi opintojaan Helsingissä ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1977. Lopputyönsä hän teki Tukholman yliopistolle.

Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso herätti tuoreeltaan keskustelua ja muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia.[5] Lehtinen on jatkanut Suomen poliittisen historian parissa muun muassa Hannu Rautkallion kanssa kirjoitetulla, sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä käsittelevällä teoksella Kansakunnan sijaiskärsijät (2005).

Lehtinen työskenteli Yhtyneiden Kuvalehtien Seura-lehden toimittajana 1966–1969 ja Yleisradion tv-uutisten toimittajana 1969–1972.

Lehtinen on ollut naimisissa varatuomari Eira Palinin kanssa vuodesta 1976.

Politiikka

Vuoden 1972 eduskuntavaaleissa Lehtinen valittiin kansanedustajaksi Kuopion läänin vaalipiiristä. Hän toimi kansanedustajana kolme kautta vuoteen 1983. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa, joten ministerinpaikat ja muut korkeat poliittiset tehtävät kiersivät hänet. Myöhemmin Lehtinen oli yksi Martti Ahtisaaren ”keksijöistä”, jotka ryhtyivät ajamaan politiikan ulkopuolista valtiosihteeri Ahtisaarta SDP:n presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 vaaleihin. Puolueen esivaalissa Ahtisaari löi Kalevi Sorsan ja nousi lopulta presidentiksi.[8]

Vuonna 2004 Lehtinen valittiin Euroopan parlamenttiin SDP:n edustajana 47 186 äänellä. Hän toimi parlamentissa yhden kauden.

Kesällä 2011 Lehtinen ilmoitti tavoittelevansa SDP:n presidenttiehdokkuutta vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän kuitenkin vetäytyi ehdokkuuden tavoittelusta Paavo Lipposen ilmoittauduttua mukaan kisaan saman vuoden elokuussa.

Muut tehtävät

Kansanedustajakausiensa jälkeen Lehtinen toimi lehdistöneuvoksena ulkoministeriössä 1983–1990.] Hän työskenteli Suomen Lontoon suurlähetystössä 1985–1989 sekä ulkoministeriössä lähetystöneuvoksena 1989–1990 ja Amerin sidosryhmäjohtajana 1990–1993.

Vuonna 2009 Lehtinen luopui Euroklubin puheenjohtajan tehtävistä yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa johdettuaan klubia sen perustamisesta lähtien.

Marraskuussa 2010 Lehtinen nimettiin Suomen jalkapallon pääsarjaa Veikkausliigaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n puheenjohtajaksi.

Toimittaja ja kirjailija

Lehtisen kirjallinen tuotanto käsittää poliitikkojen muotokuvia, yhteiskunnallisia satiireja, asiaproosaa ja romaaneja. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Ilta-Sanomiin. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa.

Lehtisellä on Helsingissä toimiva vuonna 1984 perustettu Firma Brutto Oy -yritys, joka tuottaa sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkeleita, kirjoja, televisio- ja näytelmäkäsikirjoituksia sekä ohjelmakokonaisuuksia.

Vuodesta 1993 Lehtinen teki uraa itsenäisenä TV-tuottajana ja juonsi viihdeohjelmaa Anteeksi kuinka? (1993–1996) ja tietokilpailua Haluatko miljonääriksi? (1999–2005).

Lehtinen kirjoitti libreton Ilmajoen musiikkijuhlilla kaudella 2013–2014 kantaesityksenä saaneeseen Urho Kekkosesta kertovaan oopperaan, jonka Uljas Pulkkis sävelsi.

Huhtikuussa 2012 Helsingin johtava kihlakunnansyyttäjä nosti Lehtistä vastaan syytteen törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen Onni suosii rohkeaa -romaaniin. Lehtinen vältti oikeudenkäynnin pyytämällä anteeksi.

Elokuussa 2012 Erkki Aurejärvi ja 12 juristia tekivät poliisille tutkintapyynnön Lehtisen tupakoinnin vaarattomuuteen liittyvistä väitteistä. Perusteluna tutkintopyynnölle on, että Lehtinen olisi julkisesti valehdellut tupakan terveysvaaroista, pyrkinyt harhauttamaan kuluttajia ja viemään pohjan terveysviranomaisten varoituksilta. Tutkintapyyntö on tehty murhista ja murhanyrityksistä. Poliisi ei käynnistänyt tapauksesta tutkintaa. Lehtinen toimi Amer-yhtymä Oy:n Savumerkki-lehden toimittajana vuosina 1990–2002.

2010-luvulla Lehtinen teki yhdessä Seppo Hovin kanssa Yle TV1 -kanavalle Suomen lähihistoriaa valottavia keskusteluohjelmia kuten Hengen asein ja Maaseudulta maailmalle.

   Euroopan parlamentin jäsen 2004–2009

   Kansanedustaja 1972-1983

   Kuopion kaupunginvaltuuston jäsen 1968-1980

   Euroklubi ry, puheenjohtaja 1989–2009

   Suomalaisen Työn Liitto, Viestintätoimikunnan puheenjohtaja 2001–2007

   SDP:n historiatoimikunnan jäsen 2002–

   Oopperasäätiö Cava:n hallituksen jäsen 2003–2007

   Väinö Tannerin Säätiön hallituksen puheenjohtaja 2004–2012, 2014

   Freeman of the City of London 2007

   The Learned Committee of the Estonian Institute of Historical Memory, member 2009–

   Sotainvalidien perinnejärjestön puheenjohtaja 2009–

   Valtuuskunta Suomen maabrändin kehittämiseksi (jäsen) 2008–2010

   Jalkapalloliiga (Veikkausliiga) ry:n hallituksen puheenjohtaja 2010–2017

   Risto Ryti -seuran valtuuskunnan puheenjohtaja 2012–

   Elo-säätiön hallituksen jäsen.

Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki

   Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki

   Sotilasansiomitali

   Sotainvalidien ansioristi

   Sotaveteraanien ansioristi

   Sotilastiedotuksen ansiomitali soljen kera

   Sininen risti

   Pohjantähden ritarikunnan I luokan ritarimerkki (Ruotsi)

   Puolustusvoimien kultainen ansiomitali

   Rafael Paasio -mitali

   Risto Ryti -mitali

   Suomen Metsäyhdistyksen kultainen ansiomerkki

   Urheilutoimittajain liiton ansiomerkki

   Ruokatoimittajat ry:n kunniamaininta kirjasta Salakapakoita ja tappaiskeittoa, 2020

   Warelius-palkinto (Tietokirjailijat) 2018

   WSOY:n kirjallisuuspalkinto 2003

   P. E. Svinhufvudin muistosäätiön palkinto 2011 yhdessä Hannu Rautkallion kanssa teoksesta Väinö Tanner, unohdetut päiväkirjat 1943–1944[19]

   Kirjallisuuden Minna-patsas (Kuopion taiteilijaseura) 1981

Kekkosen lastenlapset. Mielipidekirja. Kuopio: Kustannuskiila, 1979. ISBN 978-951-6-57062-7.

   Virolainen, tasavallan isäntärenki. Suomalaisen poliitikon muotokuva. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 978-951-0-10158-2.

   Fagerholm, Kekkosen tasavallan kakkonen. Pohjoismaisen poliitikon muotokuva. Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 978-951-0-10851-2.

   Työläjärvi, tasavallan tahtonainen. Naispoliitikon muotokuva. Porvoo: WSOY, 1982. ISBN 978-951-0-11460-5.

   Uskottu mies. Porvoo: WSOY, 1983. ISBN 978-951-0-12113-9.

   Tuntematon kersantti. Porvoo: WSOY, 1984. ISBN 978-951-0-12469-7.

   Satumainen onni. Porvoo: WSOY, 1985. ISBN 978-951-0-13292-0.

   Valkoinen ihmissyöjä. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 978-951-0-13792-5.

   Punainen vuorineuvos. Porvoo: WSOY, 1987. ISBN 978-951-0-14612-5.

   Novellihenkilön kuolema (kertomus, SSKK:n erillispainos, 1988)

   Minä ja Thatcher. Lontoon matkapöytäkirja. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15999-9.

   Fyrkanvaltaajan kuolema. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 978-951-0-16509-6.

   Kotilaisen kotiryssä. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 978-951-0-17411-1.

   Euroopan umpisuoli. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-18303-8.

   Komulainen, Jorma & Lehtinen, Lasse: Meidän Herramme kuopiolaisia. Kuopio: Kuopion kaupunki, 1992. ISBN 978-952-9-04226-5.

   Luodinkestävä luutnantti. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-19040-1.

   Täyteläistä elämää. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 978-951-1-12882-3.

   Matkalla Mäntyniemeen. Martti Ahtisaaren tie presidentiksi. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 978-951-0-20147-3.

   Keltainen noutaja. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 978-951-0-19646-5.

   Luotettavat muistelmat. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 978-951-0-21490-9.

   Luotettavat muistelmat 2. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 978-951-0-22017-7.

   Karhun varjossa. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 978-951-0-22893-7.

   Entisen presidentin tekijä. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24357-4.

   Luonnekuvia. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 978-951-0-25663-3.

   Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981. Väitöskirja. Helsinki: Helsinki, 2002. ISBN 978-951-0-26705-9.

   Hautala, Hannu & Lehtinen, Lasse & Rautiainen, Lassi: Minun metsäni. Helsinki: Edita, 2002. ISBN 978-951-3-73482-4.

   Kynällä, kameralla, kiväärillä. Espoo: Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-29427-7.

   Lehtinen, Lasse & Rautkallio, Hannu: Kansakunnan sijaiskärsijät. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-30797-7.

   Sodankäyntiä sanoin ja kuvin. Suomalainen sotapropaganda 1939–1944. Ilmestynyt aiemmin nimellä Kynällä, kameralla, kiväärillä. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32025-0.

   Siivetönnä en voi lentää. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-32045-7.

   Viiden vuoden kakku. Päiväkirjan lehtisiä vuosilta 2003–2009. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35515-2.

   Onni suosii rohkeaa. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36876-3.

   Rautkallio, Hannu & Lehtinen, Lasse: Väinö Tannerin unohdetut päiväkirjat 1943–1944. Espoo: Paasilinna, 2011. ISBN 978-952-5856-48-4.

   Nätti-Jussi. Suomalaisen seikkailijan elämäkerta. Espoo: Paasilinna, 2012. ISBN 978-952-5856-65-1.

   Hiihtävä hautaustoimisto. Espoo: Paasilinna, 2013. ISBN 978-952-2990-006.

   Lehtinen, Lasse & Ukkola, Sanna: Vastarannan kiiski, Paavo Väyrysen ihmeellinen elämä. Helsinki Vuosi=2015: WSOY. ISBN 978-951-0-39490-8.

   Lehtinen, Lasse: Ei ole muuta antaa. Helsinki Vuosi=2015: WSOY. ISBN 978-951-0-41442-2.

   Lehtinen, Lasse: TANNER - Itsenäisen Suomen mies. OTAVA, 2017. ISBN 9789511307303.

   Lehtinen, Lasse & Volanen, Risto: 1918- Kuinka vallankumous levisi Suomeen. OTAVA, 2018. ISBN 978-951-1-32600-7.

   Lehtinen, Lasse: Minä ja Kekkonen. OTAVA, 2018. ISBN 9789511330721.

   Lehtinen, Lasse: Salakapakoita ja tappaiskeittoa. OTAVA, 2020. ISBN 978-951-1-34599-2.

   Lehtinen, Lasse: Heikki Ritavuoren elämä ja kuolema. OTAVA, 2021. ISBN 978-951-1-38632-2.

   Lehmus, Jussi & Lehtinen, Lasse: Salaista sotaa, Mannerheimin demari Kalle Lehmus. Jyväskylä: Docendo, 2021. ISBN 9789523821118.

Oopperalibretot

   Lentävän kalakukon paluu, revyynäytelmä, 1999, Mikkelin teatteri, (yhdessä Seppo Rothin kanssa).

   Paholaisen palkka-ampuja, Karl-Maria von Weber, 2008, Suomen Kansallisooppera, (yhdessä Juha Hemanuksen kanssa)

   Kekkonen, Uljas pulkkis, 2013, Ilmajoen musiikkijuhlat

Käännökset

   Tuntematon kersantti, 1990 Englanti, (Blood, Sweat and Bears), Brasseys

   Keltainen noutaja, 1994 Ruotsi, (Nyfiken död)

   Punainen vuorineuvos, 1994 Viro, (Punane mäenõunik)

   Minun metsäni, 2002 Englanti (My forest), Saksa (Mein Wald), Ruotsi (Min skog)

Muut teokset

   Hyvin menee, herrat nauraa, kaskukokoelma 1983 (ilman tekijän nimeä)

Huomenna Fidel puhuu, dokumentti, käsikirjoitus, kuvaus ja leikkaus. Esitetty Suomen, Ruotsin ja Norjan televisiossa, 1971

   Uskottu mies, televisioelokuva romaanista, MTV, 1987

   Satumainen Onni, televisioelokuva romaanista, MTV, 1988

   Pieni ihmissydän, draama, 7 jaksoa, käsikirjoitus, MTV3, 1991

   Tanen kyydissä, sketsiohjelma, käsikirjoitus, MTV3, 1991

   Aikansa kutakin, visailu, juonto, TV1, 1992

   Hyvät herrat, poliittinen satiiri, käsikirjoitus (Aarno Laitisen kanssa), 222 jaksoa, MTV3, 1990–97

   Anteeksi kuinka?, viihdeohjelma, juonto ja käsikirjoitus (Pekka Karhuvaaran kanssa 1993–94), 84 jaksoa, MTV3 ja Nelonen, 1993–96

   Taikapeili, sitcom, käsikirjoitus, TV2, 1995

   Kekkonen ja KGB, dokumentti, käsikirjoitus ja juonto, Nelonen, 1997

   Vrooom!!!, miesten makasiiniohjelma, tuotto, käsikirjoitus ja juonto, Nelonen, 1997–98

   Ylähuone, seniorikansalaisten keskusteluohjelma, tuotto ja käsikirjoitus, Nelonen, 1997–98

   Suoraan asiaan, ajankohtaisohjelma, tuotto (Arto Tuomisen kanssa), Nelonen, 1997–98

   Ö-studio, poliittinen satiiri, tuotto, käsikirjoitus, Nelonen, 1998–99

   Kämpin paluu, dokumentti, tuotto, käsikirjoitus ja juonto, Nelonen, 1999

   Haluatko miljonääriksi?, visailu, 212 jaksoa, juonto, Nelonen, 1999–2005

   Suurin suomalainen / Risto Ryti, käsikirjoitus (Anu Valveen ja Nina Stenroosin kanssa), Yle / TV1, 2004

   Peacebroker / Martti Ahtisaaren muotokuva, haastattelu ja käsikirjoitus, Nordisk Film, MTV3, 2007

   Kansallistietäjä, tietokilpailu, juonto, Nordisk Film, MTV3, 2008

   Katkennut kalpa, dokumentti sotainvalideista, käsikirjoitus ja selostus, TV1, 2010

   Hengen asein, suomalainen sotapropaganda 1939–45, (Yhdessä Seppo Hovin ja Vesa Saarisen kanssa), Yle / TV1, 2014

   Ankarat vuodet, dokumentti sotavuosista (Seppo Hovin ja Vesa Saarisen kanssa) 2017 YLE/Radio 1

   Viaton viisikymmenluku, dokumentti (Seppo Hovin ja Vesa Saarisen kanssa) 2018 YLE/Radio 1

   Maaseudulta maailmalle, dokumentti (Seppo Hovin kanssa) 2020, YLE 1 tv

   Kuuma kuusikymmenluku, dokumentti (Seppo Hovin ja Vesa Saarisen kanssa) 2021 YLE/Radio 1

Riitta Aarrevuo ja Jukka Kuikka, Tasavallan tulppa, Lasse Lehtinen: Isokenkäisten ikäluokka muistelee, 60-vuotisjuhlakirja, 2007

   Jussi Lähde: Aidankaataja, Lasse Lehtisen tähänastinen elämä ja teot, 2011