Emil Bruno Rajala

Metsäteknikko. Pihlajaveden piirin piiriesimies W. Rosenlew & Co:lla (1931-1964).

Elämäkerta

Emil Bruno Rajala syntyi Jämsässä Asemen talon Rajalan torpassa. Kansakoulun Emil kävi kotikylänsä Vekkulan koulussa. [1, 2]

Emil Rajala valmistui metsäteknikoksi Evon metsäkoulusta vuonna 1923. Suurimman osan työelämästään, vuosina 1931 - 64 hän oli W. Rosenlew & Co:n Pihlajaveden piirin esimiehenä, asuinpaikkana Valkeajärvi. Ura yhtiön palveluksessa alkoi kuitenkin Keuruun Ala-Häkkisessä, missä hän tutustui tulevaan puolisoonsa Aili Saarelaan ja avioitui hänen kanssaan 1928. Seuraava asemapaikka oli Ruoveden Väärinmajassa Leppäkorven talossa. Nämä olivat lyhyitä etappeja, kuten Pihlajaveden ensimmäinen ensimmäinen virka-asunto Kytömaan talossa Asemankylällä. Valkeajärvelle Rajalan perhe muutti 1933 ja asui siinä Emilin eläkkeelle jäämiseen asti 1964. [2, 3]

Rajalan kanssa W. Rosenlew & Co:n Pihlajaveden piirin metsiä hoitivat ja korjasivat hänen työnjohtajansa. Ennen sotia olivat Matias Syrjälä, Nikolai Pihlainen, Väinö Lahti ja Aaro Salmi. Sodassa kaatuivat Pihlainen ja Lahti. Tilalle tuli ensin Vilho Saarela, sittemmin Veikko Rajakangas ja Lauri Leppäjärvi. [2]

Köhler mainitsee Lehtomäki-kirjassaan, että Rajala oli tiukka esimies, jota kunnioitettiin. Lehtomäen metsäkämpän työnjohtajana ja kämppäemäntänä toimineet Aaro ja Senja Salmi eivät koskaan rohjenneet sinutella häntä. [4]

Talvisodassa Emil Rajala palveli rintamalla Karjalankannaksen Taipaleenjoella ja jatkosodassa Keuruun varikolla. [2]

Ammattityönsä ohella Emil Rajala osallistui varsin monipuolisesti järjestö- ja kunnallistoimintaan hoitaen erilaisia luottamustehtäviä. Oman alansa ammattiyhdistystoimintaan hän osallistui mm. Keuruun Seudun Metsäteknikot ry:n jäsenenä. Vuosina 1951 – 64 hän kuului Pihlajaveden kunnanvaltuustoon toimien lisäksi vuodesta 1952 lähtien tilintarkastajana, v. 1965 lähtien rakennuslautakunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä vuosina 1954 – 62 työasiaine lautakunnassa. Pihlajaveden kirkkovaltuustoon hänet valittiin v. 1967. Pihlajaveden Säästöpankin hallitukseen hän kuului vuodesta 1964 lähtien jäsenenä ja v. 1965 varapuheenjohtajana. Hän oli Pihlajaveden Kansallisseuran jäsen toimien myös seuran puheenjohtajana. Vuodesta 1967 lähtien hän toimi Pihlajaveden Sotaveteraanit ry:n puheenjohtajana. Hän lauloi työnsä ohessa ja eläkepäivinään Pentti Joutsijoen johtamassa Valkeajärven Mieskuorossa [2, 3]

Siirtyessään eläkkeelle vuonna 1964 hän sai Keskuskauppakamarin ansiomerkin 40 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta työstä saman työnantajan palveluksessa. Vuonna 1961 hänelle myönnettiin Keskusmetsäseura Tapion taitomerkki. Kansalaisansioistaan piiriesimies Rajalalle myönnettiin v. 1965 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. [3]

Rajalat muuttivat eläkeasuntoonsa Leporantaan sen valmistuttua 1965 ja asuivat siinä kuolemaansa asti. Sen jälkeen pojat Pekka ja Paavo pitivät sitä kesäpaikkanaan. [2]

Aili, Paavo, Pekka ja Emil Rajala. Kuva on Pekka Rajalan kirjasta Valkeajärven kyläkirja.

Pihlajaveden kunnanvaltuusto 1954-56. Emil Rajala eturivissä toinen vasemmalta.

Pihlajaveden kunnanvaltuusto 1957. Emil Rajala takana vasemmalla. Kuva: Matti Tuominen.

Emil Rajalan kuolinilmoitus.

Emil, Aili, Pirkko ja Pekka Rajalan hauta Koipikankaan hautausmaalla Pihlajavedellä. Kuva: Heikki Siltala 2016.

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

• Jämsä > syntyneet, 1898-1905 > 311: 09.1903 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=222...
• Jämsä > lastenkirja, 1900-1909 > 51: Aseme, trp Rajala (Kelkkala), Vähä Isännäinen https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=222...

[2] Pekka Rajala: Valkeajärven kyläkirja
[3] Suur-Keuruun Sanomat 2.4.1968: Emil Rajala on poissa (muistokirjoitus)
[4] Stuart Köhler, UPM Metsä: Lehtomäki

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 33. viikkoprofiili (12.8. - 18.8.2019).