Karjalan evakon taulu

Isäni kertoi, että perääntymisvaiheessa joku taidetta tunteva upseeri oli Terijoella puukolla irroitanut maalaukset raameista. Oli ollut esim. Repiniä ja muita sen ajan tunnettujen maalareiden teoksia. Maalaukset hän oli käärinyt rullalle. Minne lie maalaukset joutuneet.

Terijoen huviloissa oli ollut paljon maalauksia, osa ehkä emigraattien tuomia.

T. Merja

Isäni kertoi, että perääntymisvaiheessa joku taidetta tunteva upseeri oli Terijoella puukolla irroitanut maalaukset raameista. Oli ollut esim. Repiniä ja muita sen ajan tunnettujen maalareiden teoksia. Maalaukset hän oli käärinyt rullalle. Minne lie maalaukset joutuneet.

Terijoen huviloissa oli ollut paljon maalauksia, osa ehkä emigraattien tuomia.

T. Merja

Onko sinulla mahdollisuus laittaa kuva taulusta. Joku saattaa kenties tietää jonkin linkin siihen liittyen

Kiitos vastauksista. Miten tänne saisi kuvan tai minne laittaisin?

Laitoinkin omiin kuviini, näkyykö nyt muille? https://www.geni.com/photo/view/6000000172337732249?album_type=phot...

Hei!

Kustavin kirkossa on esillä Seiskarin kirkosta peräisin olevia tauluja, jotka oli juuri samlalla tavalla irroitettu ja kuljetettu evakkojen mukana Kustaviin. Taulukankaat olivat jääneet unohduksiin pappilan ullakolle, kunnes joku papin rouva oli saanut siivouspuuskan ja taulut löytyivät. Minulla saattaa olla joku kuva noista tauluista.

Anne

Tarkoittaako sukunimi Karjalainen Karjalaa, että he olivat alunperin karjalaisista?

(Anteeksi aiheen vierestä, maalaukset kuulostavat erittäin kiehtovilta, mutta en voi sille mitään, mutta kun käänsin Annan viestiä, se sai minut uteliaaksi... lol.

Steve Samuelson (Kämäräinen)

Minulla ilmestyi ilmoitus "Sinulla ei ole lupaa..."

Jaana, ei näy taulu. On yksityismuurin takana.
t. 11th polven serkkusi Katri

Aiheesta on kirjoitettu hyvä kirja: Puna-armeijan sotasaalis: Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939-1941, kirjoittaja Hannu Takala ja suosittelen hankkimaan jos aihe kiinnostaa.

Jonkinlaisena yhteenvetona voisi sanoa, että venäläiset ryöstivät välirauhan rauhan aikana suurimman osan kaikista tärkeimmistä arvoesineistä joita luovutettuun Karjalaan oli jäänyt. Kaikista hienoimmat ja arvokkaimmat päätyivät sitten neuvostoeliitin koteihin ja venäläisten museoiden kokoelmaan. Käyttötavarat otettiin käyttöön tai vietiin Pietarin seudulle. Kirjallisuus ja kaikki neuvostojärjestelmälle "vasta-vallankumouksellisena" nähty tavara kerättiin järjestelmällisesti pois ja niitä löytyi sitten jatkosodan alussa vähän erikoisistakin paikoista isoina röykkiöinä.

Tietenkin Karjalassa paljon tavaraa jäi vielä jäljelle tämänkin jälkeen ja evakot toivat niitä myös takaisin paluumuuttokuormissa jatkosodan aikana. Suurin osa kaikista arvokkaimmista esineistä kuitenkin löysi jo uuden omistajan heti talvisodan jälkeen ja venäläiset olivat hyvin tietoisia Karjalassa olevista aarteista, joten niitä tiedettiin hakea hyvin järjestelmällisesti.

Sodan aikana oli myös kummallakin puolella niitä ketkä pyrkivät hyötymään sodasta, eli Suomessa sekä Venäjällä on yksityiskokoelmia, jotka on kerätty ilman mitään lupia. Paljon varmasti on kerätty myös ihan myyntimielessä ja myöhemmin rauhanaikana myyty eteenpäin.

Kuulemma vielä 50-60-luvulla oli luovutetussa Karjalassa vanhoissa suomalaistaloissa jäljellä paljon painavia puisia kalusteita ja nimenomaan niitä kaikista painavampia eli talonpoikaissohvia, lipastoja yms. Monessa oli vielä jäljellä suomalaisia kaiverruksia ja vuosilukuja. Niitä sitten "uudisasukkaat" ihmettelivät. Tämä on kuultu Suojärveltä kotoisin olevalta karjalaiselta mieheltä joka on syntynyt 50-luvulla.

Mielestäni Suomen päättäjät olivat Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen idiootteja kun eivät vaatineet venäläisistä museoista sinne ryöstettyjä taideteoksia takaisin. Venäläiset olisivat varmasti antaneet 90-luvun alussa ne sieltä takaisin, jos vaan olisi vaivauduttu pyytää.

Tietenkin saivathan suomalaisetkin Itä-Karjalasta sotasaalista, mutta voiko jotain puulusikoita ja käsityöläistavaraa laittaa samalle viivalle kuuluisien taiteilijoiden mestariteosten kanssa?

Hannu Takalalla on myös toinen kirja aiheesta: Karjalan museot ja niiden tuhoutuminen talvi- ja jatkosodassa.

Siinä käsitellään aihetta enemmänkin museoiden näkökulmasta, mutta aikalailla toivoton on tilanne ollut kun evakuoimiseen on ollut niin vähän aikaa. Sama tilanne on ollut myös yksityisen omaisuuden tapauksessa, eli mukaan on saatu huonoimmassa tapauksessa sen verran tavaraa mitä on jaksettu kantaa. Jossain tapauksissa vieläkin vähemmän...

Laita digikuva taulusta esim. FaceBookin sivuille Sortavala valokuvina ja muistoina tai sastaavat jakysele tunnistaako joku taulun tai paikan.

Hei, aiheesta on ainakin olemassa kirja:
Puna-armeijan sotasaalis : Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939-1941
Kirja
Takala, Hannu, kirjoittaja
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017.
Talvisodan päätyttyä luovutettuun Karjalaan jäi suurin osa evakkoon lähteneiden omaisuudesta. Osa esineistä tuhoutui pommituksissa, mutta suurin osa oli jäljellä, kun puna-armeija ja uudet asukkaat eri puolilta Neuvostoliittoa siirtyivät Kannakselle ja Laatokan Karjalaan.

Puna-armeijan sotasaalis - Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöväys 1939-1941 kertoo, mitä talvisodan jälkeen luovutetulle alueelle jääneelle suomalaisomaisuudelle tapahtui. Huomion kohteena ovat ennen kaikkea sotasaalisvarastot, joita puna-armeija kasasi Viipuriin ja muualle Karjalaan.

Kirjassa selvitetään millaisia esineitä sotasaalisvarastoihin kasattiin ja mitä esineille sen jälkeen tapahtui. Vastaus saadaan myös siihen, ketkä kaikki sotasaalisvarastojen esineitä hyödynsivät ja mitkä esineet ja taideteokset päätyivät lopulta Leningradin museoihin.

Teoksessa luodaan myös yleiskatsaus kulttuuriperinnön kohtaloihin sodissa eri aikoina ja siihen, miten eri maiden armeijat kohtelivat yksityistä omaisuutta ja arvotaidetta viime sodissa. Kirja pohjautuu keskeisiltä osiltaan venäläisiin alkuperäislähteisiin.

Kysele lähikirjastostasi.

Kiitos taas kaikille upeista vastauksista! En ole Facebookissa. Ehkä pitäisi avata joku palvelu/sivu tällaisia tarpeita varten. Muutin asetuksia, näkyyköhän nyt kuva. Valitsin julkiseksi "Näytä kuvia minusta".

Olen suunnitellut Karjala-talolla käyntiä ja siellä saa kirjastossa tutkia kirjoja. Ehkäpä tuo mainitut kirjat löytyisivät sieltä. Aktikvaari.fi olen hankkinut kirjoja omaksi edullisesti.

Taulu ja tarina, että on tullut luovutetusta Karjalasta evakon mukana, viehättää paljon. Päätin laittaa sen oman sukukronikkani kanteen.

Anne-Marie Front Kuinkahan pääsisin valokuviasi näkemään?

Olipas hieno asetelma! Nyt näkyi sinun kuvissasi mutta ei antanut klikata isommaksi.

Anoppini oli tullut evakkona Juukaan. Hän kertoi, että tavaroita oli kätketty myös kaivamalla maahan ja hillot ja mehut laitettu lähteeseen tai suohon odottamaan. Olen kuullut myös, että evakuointivaiheessa tavarat koottiin Viipurin asemalle, sieltä sitten yksikin mummo oli etsinyt tavaroitaan. Ei löytänyt, niin otti jonkun laatikon mukaansa.

Jaana: tässä artikkelissa on yksi taulu kuvattu. Siellä keskivaiheilla juttua.

https://yle.fi/uutiset/3-12043795

Ajatelkaa mikä usko ja luottamus tulevaan, kaivetaan hillot ja muut maahan odottamaan paluuta, että joskus vielä palataan kotiin. Hillot, säilönnät ja muut säilyvät ruokatarvikkeet ovat olleet elämisen turva, on syömistä palatessa ja kun mukaankaan eivät mahtuneet.

Mummoni serkun päiväkirjamerkinnässä mainittiin evakkomatkasta, että lähtökäsky tuli ja 5 tuntia aikaa pakata, silti siinä ajassa hän leipoi vielä pullat matkaevääksi.

Omat isovanhempani, isäni ja setäni lähtivät kaksi kertaa evakkoon.

Luen tuon jutun ajan kanssa. Kuulin äsken Karjalaliitosta, että Katja Tikka on saamassa pian valmiiksi uuden Historia-kirjan, sisällöllisesti en tiedä enempää. Ain uudet näkökulmat ja uudet kirjat tuovat jotain uutta. Pienikin tiedonmurunen voi johdattaa jonnekin isommalle lähteelle.

FB ryhmä Karjalaiset suvut järjestää Mikkelissä sotakirjallisuustapahtuman 24.9.2022. Teemana evakot, pakoilaisuus ja siviilien kokemukset sodassa. Tutustu ryhmään, näkee ryhmään liittymättäkin

Eikö niitä tavaroita siirretty Viipurista junalla sisämaahan eri asemille?
Muistan olleeni Mikkelissä eräässä kyläpaikassa, jossa katseltiin TV:stä ohjelmaa Viipurin yrittäjistä. Siinä mainittiin erään Lahteen tulleen vauraan teollisuusyrityksen perheen omaisuudesta, ml kaunis valkoinen flyygeli, jonka kohtaloa surtiin. Starckjohan muistini mukaan. Eräs läsnä ollut kertoi nimeltä eräästä paikallisesta, joka toimi sotapoliisina sota-aikana ja jonka kotoa mm tämä flyygeli löytyy muiden kauniiden esineiden kera. Myöhemmin henkilö toimi kauppiaana. Paljonko tarina pitää paikkansa, en tiedä, mutta varmasti Suomessskin tällaista vilppiä tehtiin.

Paljon tavaroita katosi jo ensimmäisen pikaisen evakuoinnin jäljiltä 1939 joulukuussa esimeriksi Sortavalan saaristossa. Ainakaan ne eivät päätyneet niiden alkuperäisille omistajille esimerkiksi Impilahden puoleisen Mäkisalon kylän taloista.
Viipurin toinen evakuointi tarkoitti vain ihmisten muuttoa. Tavarat luetteloitiin ja luettelot plus kodin avaimet piti jättää viranomaisille. Nämä eivät kyenneet tai aikoneetkaan huolehtia irtaimistoa omistajilleen. Tästä kertoo Anna Kortelaisen dokumentraarinen romaani Uusi Viipuri.