@Lea Alakoski
Kirjoitin jo pari kertaa, mutta en lukenut ohjetta ensin. Siis uudestaan. Molemmat ukkini ovat olleet radanrakentajina niin Karjalan kuin muun Suomen alueella. Isäni on kirjannut ylös kaikki ne paikkakunnat, jossa perhe on asunut hänen syntymänsä jälkeen (1914). Hänen veljensä on syntynyt 1904 Viipurissa ja vaimonsa ukki löysi Kirkkonummelta. Keski-Suomen ja Nurmeksen ratojakin hän on ollut rakentamassa. Äiti on käynyt koulua Harlussa, Suistamolla ja Suojärvellä. Sinä aikana on rata edennyt Naistenjärveä kohti.
VR:n toiminnasta on tehty aika monta historiikkia. Osasta on varmaan painokset loppu. Kaikenlaista kirjallisuutta löytyy myös Hyvinkäällä olevasta Rautatiemuseost ja rautatievirkamiesten järjestöistä. Muistaakseni kirjassa Karl-Erik Michelsen: Viides sääty on myös jonkin verran rautateiden historiaa.
Noin yleisesti sanoisin, että varmaankin ensimmäinen paikka, mistä asiaan liittyvää tietoa kannattaisi kysellä, on nimenomaan tuo Rautatiemuseo.
Hei,
Mm. Riihimäki - Pietarirata, jota myös nälkäradaksi tai luuradaksi kutsuttu, jota olivat edeltäneet katovuodet. Haluttiin nopea yhteys, jotta apua saadaan hädässä, myös töitä ja ansiotuloa ihmisille. Rakentajia virtasi eri puolelta Suomea. Majoittajilla ja rakentajilla oli vaikeaa. Taudit levisivät ja tappoivat tuhansia.
Googlaa sopivilla sanoilla esim. VR rautateiden rakentaminen, jolloin avautuu historia, ja aikajana eri rautatieosuuksien rakentamiselle
Googlaa myös esim. Suomen rautateiden rakentajat esim. 1800-luvulla.
Mm. Mari Lakan pro gradu tutkielman (Jyväskylän yliopisto, huhtikuu 2012) Pietarin rautatie ja sen rakentajat Nastolan pitäjän paikallisyhteisössä vv. 1868-1870. 99 sivua
Sivulta 7: kohta 1.3. Aiempi tutkimus ja - kirjallisuus
S. 12 kohta 1.4.Tutkimuksessa käytetyt arkistolähteetn
N. s. 18 alkaen hän selittää tietolähteitä, joista löytyy henkilötietoja rakentajaluetteloista rautatien varrelta.
SKS:n Suomen Kirjallisuusseuran arkistosta internetistä löytyy tietoa henkilöistä, mutta pitää tietää henkilön nimi tms.. En ole käynyt katsomassa. Minulla ei ole rautateiden rakentajia lähisuvussa ainakaan, vaikka synnyin Pieksämäellä, ja asuin ensimmäiset vuoteni lähellä vanhaa juna-asemaa.
Ilmeisesti ev.lut.srk:t ovat tehneet periaatepäätöksen olla avaamatta tietojaan sen enempää suku- kuin muillekaan tutkijoille!
Mielenkiintoinen ja rankka vaihe Suomen historiassa!
T. Pirjo Rusila - Lesage
Hei,
Mm. Riihimäki - Pietarirata, jota myös nälkäradaksi tai luuradaksi kutsuttu, jota olivat edeltäneet katovuodet. Haluttiin nopea yhteys, jotta apua saadaan hädässä, myös töitä ja ansiotuloa ihmisille. Rakentajia virtasi eri puolelta Suomea. Majoittajilla ja rakentajilla oli vaikeaa. Taudit levisivät ja tappoivat tuhansia.
Googlaa sopivilla sanoilla esim. VR rautateiden rakentaminen, jolloin avautuu historia, ja aikajana eri rautatieosuuksien rakentamiselle
Googlaa myös esim. Suomen rautateiden rakentajat esim. 1800-luvulla.
Mm. Mari Lakan pro gradu tutkielman (Jyväskylän yliopisto, huhtikuu 2012) Pietarin rautatie ja sen rakentajat Nastolan pitäjän paikallisyhteisössä vv. 1868-1870. 99 sivua
Sivulta 7: kohta 1.3. Aiempi tutkimus ja - kirjallisuus
S. 12 kohta 1.4.Tutkimuksessa käytetyt arkistolähteetn
N. s. 18 alkaen hän selittää tietolähteitä, joista löytyy henkilötietoja rakentajaluetteloista rautatien varrelta.
SKS:n Suomen Kirjallisuusseuran arkistosta internetistä löytyy tietoa henkilöistä, mutta pitää tietää henkilön nimi tms.. En ole käynyt katsomassa. Minulla ei ole rautateiden rakentajia lähisuvussa ainakaan, vaikka synnyin Pieksämäellä, ja asuin ensimmäiset vuoteni lähellä vanhaa juna-asemaa.
Ilmeisesti ev.lut.srk:t ovat tehneet periaatepäätöksen olla avaamatta tietojaan sen enempää suku- kuin muillekaan tutkijoille!
Mielenkiintoinen ja rankka vaihe Suomen historiassa!
T. Pirjo Rusila - Lesage
Helvi Helena Harjamäki-Pimiä Hyvinkäällä sijaitsee Radanrakentajien hautausmaa ,sinne on haudattu radanrakentajia ,henkilöitä joita ei toimitettu kotiseudulle haudattavaksi ja jotkut oli ilman vakituista asuinpaikkaa.
Hienoa, että asia kiinnostaa muitakin. Omalla kohdalla asia kiinnostaa mieheni esi-isän puolesta. Suvussa kerrotaan, että esi-isä Robert Virtanen oli rakentamassa rataa, kun tapasi esi-äiti Matildan. Robertista ei ole mitään tietoa ennen kuin tapasi Tiltansa. Nyt Robert lepää Kuhmalahden Vehkajärven mullissa. Matilda oli syntynyt vuonna 1884 Kuhmalahdella, mutta Robert on täysi arvoitus.